Silja


Olen Silja, 24-vuotias naisenalku. Asun kihlattuni Nikon kanssa Kirkkonummella. Valmistuin merkonomiksi keväällä 2012 ja olin kaupanalalla töissä vajaat neljä vuotta. Tällä hetkellä olen päiväkodissa töissä.

Kuulun isoon perheeseen ja olen hyvin läheinen sisarusteni sekä vanhempieni kanssa. Eläimet ovat kuuluneet elämääni pienestä pitäen. Kotona asuessani meillä on ollut mm. kissoja, koiria, kaneja, rottia, kilpikonnia, lintuja sekä kaloja. Tällä hetkellä vanhemmillani ei enää ole lemmikkejä, meidän Remu-koiran menehdyttyä vuoden 2017 lopussa. 
Sisaruksiltani löytyy koiria sekä kissoja.

Harrastuksiini kuuluu koirien kanssa touhuaminen sekä valokuvaaminen. 
Koirien kanssa harrastamme vetoa. Keväisin ja syksyisin menopelinä toimii kickbike ja pyörä, talvella kickspark. Treenaillaan myös paljon yhdessä ystävieni Soilen ja Katjan kanssa, sekä lisäksi vieraillaan isommissakin valjakoissa.


Ensimmäinen oma koirani oli siperianhusky Lumo. Lumo tuli meille vähän yllättäen. Tutustuin Lumon kasvattajaan ystäväni kautta, jolla on myös koira tältä kasvattajalta. Aluksi menin valjakkoajeluille mukaan sekä kuvaamaan koiria. 
Olin jo melko pitkään ollut tekemisissä kasvattajan kanssa kunnes menin kuvaamaan sen hetkisiä pentuja niiden ollessa kolmen viikon ikäisiä. Kasvattaja sitten kysyi, kiinnostaisiko minua tämä pentu. Silloin asuimme vielä kihlattuni kanssa minun vanhempieni luona, joten heiltä oli kysyttävä lupa saako pikkuinen asustaa hetken heidän nurkissaan ennen kuin oman asunnon löydämme. Pienen pohdinnan jälkeen lupa tuli ja olimme varmoja, Lumo tulisi meille. Päivääkään en päätöstä katunut. Lumo oli maailman paras koira. Lumo opetti meille paljon. Ikävä on suunnaton. Lumon tarinan voi lukea täältä

Toista koiraa emme olleet miettineet, kunnes näin ilmoituksen Kinasta. Ulkonäkö ja rodut saivat mielenkiinnon heräämään. Tämä yhdistelmä kiinnosti, koska saisimme Lumolle vetokaverin ja huskyn jälkeen halusimme jatkaa samalla tutulla linjalla. Kina on juuri sellainen kuin odotimmekin; täydellinen.

Kolmatta koiraa miettiessä oli selvää, että toinen "Kina" tulisi taloon. Kun kuulin kasvattajan uusivan husky x collie -yhdistelmän, kiinnostuin heti. Tilaisuutta ei voinut olla käyttämättä. Jenin tuloa mietittiin pitkään, jo siitä asti kun pentue oli vasta suunnitteilla. Kasvattaja lupasi meille pennun jo heti alkuun, jos sopiva narttu syntyisi. Pähkäilimme pitkään, mutta pentujen synnyttyä oli pennun tulo jo melko varmaa, mutta lopullisen päätöksen teimme kun pääsimme pentuja ensimmäistä kertaa katsomaan. Alkuun mietimme toista narttupentua, mutta lopulta Jeni vei sydämeni ja olen ollut niiin tyytyväinen valintaani. Jeni sopii joukkoomme täydellisesti. 

No entäs Nomi. Lumon poismenon jälkeen olin ja olen edelleen aivan totaalisen rikki ja kuin tilauksesta, ystävälleni Katjalle syntyi samoihin aikoihin huskyvauvoja. Alkuun ajatuskin uudesta koirasta sattui, mutta lopulta tajusin, että elämässä täytyy antaa tilaa uusille ihanille asioille. Eiköhän pieni riiviö saa meidän elämän taas hymyilemään, eikä surulle jää enää samalla tavalla tilaa. Tähän taloon kuuluu husky. Valjakon vahvistuksesta ei ole ikinä haittaa! ;)


Youtube - Silja Tarkiainen
Instagram - s_ilja
Snapchat - s_iljaa